NÄMÄ KANSANEDUSTAJAT ASIAMME TAKANA

(tällaisia SUORASANAISIA Kansanedustajia me tarvitsemme – mielistelijät jääkööt rannalle jos meidän ääniämme haluavat)

Perussuomalaisten Pentti Kettunen on samoilla linjoilla Metsästyskoiraharrastajat Ry:n kanssa (yhdistyksen Puheenjohtaja Marko Lind toi A-studion ohjelmassa selvästi esille, että nyt pitää saada vähintään 100 sudenkaatolupaa – tämä vaatimus lukee myös yhdistyksen sivustolla os. http://metsastyskoiraharrastajat.nettisivu.org/heti-vahint…/ )

KANSANEDUSTAJA PENTTI KETTUNEN (PS)
– ”MIELESTÄNI SUSIKANTAA OLISI VOITAVA HARVENTAA AINAKIN SADALLA YKSILÖLLÄ”

Kansanedustaja Pentti Kettunen vastasi Metsästyskoiraharrastajat Ry:n lähettämään kyselyyn (kysely lähetettiin kaikille istuville Kansanedustajille 30.01.2015) seuraavin sanoin: ”Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja maatalousjaoston jäsenenä onnistuimme puhumaan järkeä sekä valiokunnassa että muuallakin ja nyt nykyinen maa- ja metsätalousministeri Orpo on puuttunut suden kannanhoidolliseen asiaan – 29 sudelle tulee tälle vuodelle kaatoluvat ns. häiriöyksilöiden lisäksi. Tämä ei kylläkään ole riittävää vaan työn on jatkuttava. MIELESTÄNI SUSIKANTAA OLISI VOITAVA HARVENTAA AINAKIN SADALLA YKSILÖLLÄ! Tällä linjalla tulen jatkamaan eduskunnassa jos tulen kevään eduskuntavaaleissa sinne valituksi.

Eduskunta

____________________________________________________

Kansanedustaja Reijo Hongiston vastaus kyselyymme tuo esille oleellisen ONGELMAN susipolitiikassa; veronmaksajien rahoja TÖRSÄTÄÄN MILJOONITTAIN vastuuttomasti sudensuojeluun – ja samaan aikaan lukemattomien ihmisten taloudellinen tilanne maassamme on suorastaan sietämätön. Veronmaksajien rahoja laitetaan järjettömään sudensuojeluun lastemme, vanhustemme sekä köyhän kansanosamme kustannuksella.
(Metsästyskoiraharrastajat-ry:n mielipide)

* Lue Reijon vastaus kokonaan alempana tältä sivustolta
(päivitämme vastaukset saapumisjärjestyksessä)

SUORASANAINEN POLIITIKKO REIJO HONGISTO

____________________________________________________

Kansanedustaja Ari Tornainen tuo vastauksessaan esille kuinka nykyinen susikanta vaarantaa metsästyskoiraharrastusta ja – toimintaa. (lue vastaus kokonaisuudessaan tältä sivulta)

ARI TORNAINEN KANSANEDUSTAJA

____________________________________________________

Kansanedustaja Jari Leppä korostaa vastauksessaan maaseudun ihmisten oikeutta turvalliseen asuinympäristöön sekä harrastusmahdollisuuksiin. Lue koko vastaus sivuston alalaidasta.

JARI LEPPÄ ASIAMME TAKANA

____________________________________________________

Kansanedustaja Pekka Ravi on huolestunut metsästyskoirakulttuurin puolesta – metsämiehenä sekä ajokoirien kanssa paljon metsässä aikaa viettäneenä tämä mies ymmärtää ylisuuren susikannan uhan koskien metsästyskoiraharrastusta. LUE Pekan vastaus kokokaisuudessaan sivuston alalaidasta.

KANSANEDUSTAJA PEKKA RAVI

____________________________________________________

Tämä Kansanedustaja uskaltaa kutsua fanaattisia susiensuojelijoita niiden oikeilla nimillä (hörhöt). Lue Pentin vastaus kokonaan sivuston alalaidasta.

PENTTI OINONEN KANSANEDUSTAJA

____________________________________________________

ALLA JO VASTANNEIDEN – SAMAA MIELTÄ KANSSAMME OLEVIEN KANSANEDUSTAJIEN VASTAUKSET KOKONAISUUDESSAAN:

(Lähetimme kaikille istuville Kansanedustajille kyselyn 30.01.2015)
* julkaisemme vastaukset saapumisjärjestyksessä

(kyselyn teksti)

KANSANEDUSTAJA:
VASTAA KYSELYYMME JA JOS OLET SAMAA MIELTÄ KANSSAMME SIITÄ, ETTÄ SUSIA PITÄÄ VÄHENTÄÄ MAASTAMME REILUSTI ENEMMÄN NIIN OLET YKSI EHDOKKAISTA JOTA ÄÄNESTÄMME TULEVISSA EDUSKUNTAVAALEISSA

(HUOM. vastaamatta jättäneet Kansanedustajat luokittelemme automaattisesti suden suojelijoiksi, eivätkä nämä taatusti saa ainakaan meidän ääniämme)

* Vastausaikaa 1 viikko tästä päivästä eteenpäin (vastausaika loppuu 06.02.2015) Julkaisemme vastauksia sitä mukaa kun niitä tulee ja lopullisen koosteen toimitamme eri tahoille 07.02.2015.

____________________________________________________

KANSANEDUSTAJIEN VASTAUKSET:

Lasse Hautala, KESK:
– KYLLÄ

________________________

Jukka Kärnä, SDP:
– Jo vain olen

Itse en ole metsästäjä enkä koiraharrastaja mutta ystäväpiirissäni on molempien edustajia. Etenkin Itärajalla jossa asun on ihan oikea susiongelma ja useita 6-7 suden laumoja. Ruoka kun ei riitä niin ihmisasutuksiin sudet tunkee ja useita koiria on joutunut sudenkitaan. susikanta pitää olla pienempi kuin nyt

________________________

Martti Mölsä, PS:
– Olen samaa mieltä

Susien määrää vääristellään ja uhkaa väheksytään!

________________________

Tuula Peltonen, SDP:
– Kyllä

Asiaan on helppo metsästäjänä ja suomenpystykorvan omistajana yhtyä. Aivan liian monta koiraa on kohdannut viimeisen päivänsä suden raatelemana. On erittäin tärkeää, että kun tarkastellessamme susien määrää, puhumme oikeilla luvuilla ja tosiasioilla. Susikantaan on pystyttävä vaikuttamaan nykytilanteen perusteella. Allekirjoitan mieluusti myös kansalaisaloittteen.

________________________

Anne Kalmari, KESK:
– Siitä, että susia pitää vähentää

Ne vaikeuttavat kohtuuttomasti asumista, elinkeinojen harjoittamista sekä harrastustoimintaa maaseudulla.

Alla myös keinoja käsittelevä kirjoitukseni:

Susipolitiikkaa on muutettava:
– Parasta aikaa päivitetään susikannan hoitosuunnitelmaa. Siinä tulee ottaa selkeä linjaus koirasusista. Koirasusi ei kuulu luontoon. Se on vieraslaji. Meidän tulee myös käydä EU:ssa keskustelu suden tiukasta suojelusta. Petokanta on voitava pitää sellaisena, ettei se aiheuta kohtuutonta haittaa maaseudun ihmisille.

Suomeen tarvitaan Ruotsin metsästyslain mukainen lakimuutos. Siellä suden voi ampua, jos se hyökkää tai on selvästi aikeissa hyökätä kesyn eläimen kimppuun. Poisto ei johtaisi poliisitutkimukseen, kuten Suomessa nykyään. Tapauksesta on pelkkä ilmoitusvelvollisuus maakuntahallinnon edustajalle. Poliisilla tulisikin yksiselitteisesti olla oikeus ottaa kiinni tai lopettaa susi, joka aiheuttaa vaaraa ihmisen hengelle tai terveydelle tai vahinkoa omaisuudelle taikka vaarantaa liikennettä.

Pihojen aitaamisen sijaan meidän pitäisi kokeiluluontoisesti alkaa aidata alueita suurpedoille. 30 000 eurolla saisi jo tuhat hehtaaria suurpetoaluetta esimerkiksi luonnonpuistoihin. Jos maanomistajille maksettaisiin petoalueista, niitä voitaisiin saada lisääkin. Näissä voitaisiin säilyttää merkittävä susikanta. Aidan pystytykseen ja huoltoon voitaisiin saada vapaaehtoisia esimerkiksi luonto- ja metsästysjärjestöistä. Näin sekä ihmisten, uhanalaisten metsäpeurojen että suurpetojen suotuisat olosuhteet saataisiin turvattua.

Jos petovahinkoja silti tulisi, korvaukset tulisi hoitaa välittömästi. Summat kuitenkin romahtaisivat. Petojen pannoittaminen on turhaa. Se aiheuttaa turhaa kärsimystä luonnoneläimille ja sen myötä häirikkökäyttäytymistä. Pannoitukseen käytetään tällä hetkellä kohtuuttomasti rahaa suhteessa sen tuottamaan mitättömään hyötyyn kansalaisille.

________________________

Pentti Kettunen, PS:
– Kyllä

Asun alueella, joka alue on eräs Suomen pahimmista susialueista. Kysymyksessä on Kainuu. Koiravahinkojen lisäksi suurpedot aiheuttavat monenlaisia ongelmia. Vaarassa ovat ihmisten karja, uhanalainen Kuhmon metsäpeura ja ennen kaikkea ilveksen uhkaama metsäkauris.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja maatalousjaoston jäsenenä onnistuimme puhumaan järkeä sekä valiokunnassa että muuallakin ja nyt nykyinen maa- ja metsätalousministeri Orpo on puuttunut suden kannanhoidolliseen asiaan – 29 sudelle tulee tälle vuodelle kaatoluvat ns. häiriöyksilöiden lisäksi. Tämä ei kylläkään ole riittävää vaan työn on jatkuttava. Mielestäni susikantaa olisi voitava harventaa ainakin noin sadalla yksilöllä.
Tällä linjalla tulen jatkamaan eduskunnassa jos tulen kevään eduskuntavaaleissa sinne valituksi.

________________________

Mikko Savola, KESK:
– Petokantaa on pienennettävä.

Kannatan susien kaatolupien käsittelyn nopeuttamista ja järkeistämistä. Jos susi aiheuttaa vahinkoa karjalle tai koirille ja tulee asutuksen luokse pihaan on kaatolupa perusteltu. Kenenkään ei saa joutua pelkäämään eikä kärsimään taloudellisia menetyksiä susien aiheuttamista vahingoista. Maalaisjärkeä ja joustavuutta susikannanhoitoon.

________________________

Maria Tolppanen, PS:
– Olen samaa mieltä kanssanne

Sudet ja suurpedot kuuluvat metsiin, eivät asutuksen läheisyyteen. Ymmärtääkseni suurin osa ns. susista on koirasusia, eivätkä ne siis edes edusta luonkonvaraista eläinkantaa. Metsästäjät osaavat harventaa kantaa vastuullisesti. Siihen luotan.

________________________

Raimo Piirainen, SDP:
– Kyllä

Susien määrä varsinkin meillä Kainuussa on liian suuri. Monet metsästyskoirat ovat kokeneet kohtalonsa suden tai koirasuden hampaissa. Susilaumojen määrä on kasvanut liian suureksi ja siksi olisi paikallaan hävittää laumoja. Olen itsekin metsästäjä, enkä voi hyväksyä näin suurta petomäärää. Metsästäjät ovat kautta aikain tasapainottaneet petojen liiansuurta määrää ja niin sen pitää tapahtua myös nykyisin. Kannanhoitosuunnitelmalla pitää pystyä pitämään susien määrä kohtuu rajoissa.

________________________

Hanna Mäntylä, PS
– Kyllä

Petopolitiikka (ml.susipolitiikka) Suomessa on kestämättömässä tilanteessa. Äärimmilleen viety petojen suojelu on johtanut tilanteeseen, jossa osassa maata lapset eivät voi leikkiä pelotta kotipihoillaan, kulkea pelkäämättä koulumatkoja tai ihmiset eivät voi harjoittaa elinkeinojaan. Puhumattakaan sitten tilanteista, joissa menetetään usein pitkään ja rakkaudella koulutettu koira epäonnistuneen susipolitiikan vuoksi. Olen jättänyt petoasioista kirjallisia kysymyksiä eduskunnassa. Seuraavan hallituksen on tartuttava tähän todelliseen ongelmaan. Susi on vaarallinen peto, jonka monet KehäIII:n sisällä sujuvasti unohtavat. Maakunnissa kyllä tiedetään tämä eikä varmasti sitä unohdeta.

________________________

Timo Heinonen, KOK
– Kyllä

Minusta susikantaa pitää säännellä ja huolehtia siitä, että niiden luontainen ihmisten välttely säilyy eikä sudet levittäydy asutuksen läheisyyteen. Tuhoja eläimillekään ei saa päästä tapahtumaan vaan ne tulee ennaltaehkäistä kantaa säätelemällä riittävästi.

________________________

Hanna Tainio, SDP
– Susien määrää pitää voida vähentää

Ihmisten ja kotieläinten pitää voida elää turvallisesti ja pelkäämättä petoeläimiä. On kohtuutonta, että lasten koulumatka on turvaton petojen vuoksi ja että koiria viedään omalta pihalta. Sudet kuuluvat luontoon, mutta eivät ihmisten pihapiiriin.

________________________

Eeva-Maria Maijala, KESK
– Kyllä

Olen omalta osaltani kohdannut todella paljon petoeläinten aiheuttamia vahinkoja. Karhut ovat tappaneet minulta noin 200 lammasta ja sudet toistakymmentä. Olen kansanedustajana tehnyt töitä, jotta petomäärää saataisiin Suomessa vähennettyä. Susien osalta se on onnistunut vain poronhoitoalueelta, muualta emme ole sitä vielä saaneet korjattua. Tilanne tulee saada korjattua, sillä eihän mistään voi olla kotoisin se, että yhtäkkiä vuodessa lasketaankin Suomessa olevan 100 sutta enemmän.

________________________

Markku Rossi, KESK
– Susipolitiikkaan tarvitaan tervettä maalaisjärkeä

Sudet eivät kuulu ihmisten ja kotieläinten elinympäristöön. Suomen susikantaa on harvennettava laillisesti metsästysseurojen toimesta. Häirikkösusien metsästys on luvanvaraistettava normaaliin itsepuolustukseen rinnastettavaksi toiminnaksi.

________________________

Raija Vähäsalo, KOK
– Kyllä

Susikannan pitää olla pieni, jotta susi pelkää ihmistä eikä ole vaaraksi kotieläimille.

________________________

Reijo Hongisto, PS
– Susikantaa PITÄÄ leikata

Olen ollut kansanedustajana nyt 4 vuotta. Tänä aikana minuun on otettu susiin ja yleensä maasuurpetoihin liittyvissä asioissa yhteyttä lähes kolmesataa kertaa. Kansalaiset ovat olleet huolissaan kouluikäisten lastensa ja oman turvallisuutensa puolesta. Myös metsästyskoirien ja muiden kotieläinten turvallisuudesta on kannettu huolta.

Ihminen ei soita taikka viestitä kansanedustajalle ilman todellista syytä ja hätää. Minä olen ottanut jokaisen soittajan ja viestin lähettäjän todesta ja todennut, että minun arvomaailmassani ihminen on ennen eläintä. Puhutaan sitten hyöty- taikka petoeläimistä.

Minä olen mieltänyt asemani kansanedustajana sellaiseksi että minun on edistettävä ja ajettava kansalaisten asioita, puuttumalla kaikin käytettävissäni olevien keinoin esille nousseiden epäkohtien korjaamiseen. Maasuurpetojen määrä on yksiselitteisesti liian suuri. Suurista petokannoista aiheutuu valtiolle selvää rahan menoa ja tämä raha on aina pois jostain muusta toiminnasta.

Minä en voi ymmärtää sitä että osa kansasta palelee joka aamu leipäjonoissa ja osa kerää ruokansa kauppojen roskalavoilta ja siitä huolimatta me maksamme vuosittain yli 8 miljoonaa euroa petojen aiheuttamia vahinkoja. Meillä on tämän lisäksi varaa palkata tutkijoita keräilemään susien ja ”susien” virtsanäytteitä ja analysoida niiden DNA laboratorioissa. Meillä on varaa tutkia eläinten reviirimerkkejä, mutta meillä ei näytä olevan varaa palkata omien vanhustemme hoitoon riittävästi henkilökuntaa taikka järjestää kotona kaatuileville vanhuksille laitospaikkoja.

Hämmästelen myös petotutkijoidemme petokantojen määrittelytapaa. Vain vuosi sitten susikannaksemme arvioitiin 140-150 sutta ja tällä hetkellä kannan arvioidaan olevan noin 250 eläintä. Jollakin tapaa koirien elämää tuntevana ihmettelen susien lisääntymiskykyä. Miten voi susipopulaatio vuodessa lisääntyä noin paljon? Jos eläinten määrä on vuodessa kasvanut tuolla tavalla, on syytä kysyä kuinka paljon meillä on susia vuoden kuluttua.

Metsästäjäkavereiltani saan jatkuvasti viestejä siitä että heidän TASSU -järjestelmään ilmoittamansa tiedot eivät mene sellaisenaan perille. On erikoinen tilanne kun meitä metsästäjiä vaaditaan ilmoittamaan havainnoistamme ja kun me ilmoitamme, niin tiedot eivät kelpaakaan. Mielestäni yhteiskunnan varoilla palkattujen tutkijoiden on nyt vihdoin päätettävä, haluavatko he metsästäjiltä tietoja ja jos haluavat, niitä ei ole varaa ”sensuroida”. Jos eivät halua tietoja, olisi sekin syytä ilmoittaa.

Muutama sana susikannanhoitosuunnitelmasta:

Hoitosuunnitelma koskee lähes koko valtakuntaa. Kun puhutaan näin merkittävästä kansalaisiamme koskettavasta hankkeesta, on suunnitelman valmistelu ollut mielestäni ala-arvoista. Tekijät puolustelevat suunnitelmaansa sillä että kansalaisia on kuultu riittävästi. Minä väitän että ei ole. Suunnitelmaa on laadittu 10 työpajassa johon on kutsuttu alueen toimijoita. Kutsu -periaatteella toimittaessa on varmistettu se, että työpajaan ei tule hanketta vastustavia henkilöitä.

Kansalaisilla on ollut mahdollisuus osallistua suunnitelman tekoon myös netissä olevalla keskustelupalstalla, mutta kuinka moni palstalla on mielipiteensä ilmaissut. Kansalaisille on myös lähetetty asiasta kysely. Muistamani mukaan kyselyjä lähetettiin 3500 kpl. Vastauksia tuli vain noin puoleen. Eli tiivistettynä; laaditaan lähes KOKO VALTAKUNTAA koskeva suunnitelma vain 10 työpajan, muutaman tuhannelle lähetetyn mielipidekyselyn ja internetissä pyörivän keskustelufoorumin perusteella.

Lopuksi ihmisasutuksen piiriin tulevista pedoista.

Kun suurpeto tulee toistuvasti ihmisasutuksen piiriin, on pedon poistamiseen saatava lupa nykyistä joustavammin. Poliisin johdolla tapahtuva poistaminen on nopein ja kustannustehokkain keino estää omaisuus- taikka ihmisvahinkoja. Eläimen karkottaminen on ajan haaskausta.

Susi, karhu, ilves ja ahma ovat kuuluneet suomalaiseen luontoon aikojen alusta lähtien. Samoin kuin metsäpeura. Maailman mittakaavassa ajatellen mikään edellä luettelemistani suurpedoista ei ole kuolemassa sukupuuttoon, mutta metsäpeura on erittäin uhan alainen.

Kaikki Suomen ympärillä olevat maat kykenevät suojelemaan maasuurpetoja, mutta eivät uhan alaista metsäpeuraa. Eikö olisi järkevämpää meidän suomalaisten keskittyä suojelemaan sitä mihin meillä on ainoana todelliset mahdollisuudet (metsäpeuraa) ja jättää maasuurpetojen suojeleminen niille joilla ei ole peuran suojelemiseen pienintäkään mahdollisuutta.

________________________

Kaj Turunen, PS
– Olen kanssanne samaa mieltä.

Petopolitiikassa otettava järki käteen. Petojen määrä on vähennettävä sille tasolle, ettei kenenkään tarvitse pelätä itsensä, lastensa tai kotieläimiensä puolesta tulla raadelluksi tai tapetuksi susien tai karhujen hampaissa.

________________________

Eeva-Johanna Eloranta, SDP
– Kyllä

Sudet eivät kuulu ihmisten ja asutuksen lähelle

________________________

Peter Östman, KD
– Kyllä

Allekirjoittanut jätti viime syksynä kirjallisen kysymyksen sudenpyynnin poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä koskien:

– Suomen riistakeskus, jolla on oikeus poikkeuslupien myöntämiseen, hylkäsi nimittäin syyskuussa poikkeuslupahakemuksen kuuden suden pyyntiin Toholammille. Lupaa haettiin karjankasvatukselle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi ja yleisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella. Alueelta on heinä-elokuussa dokumentoitu neljä karjatalousvahinkoa, joissa sudet ovat tappaneet 19 siitosuuhta, yhden karitsan ja yhden vasikan. Alueella on lisäksi vuoden 2014 aikana kirjattu 41 susihavaintoa, joista 17 on kirjattu pihojen tai tuotantotilojen läheisyydessä. Poikkeuslupahakemuksen hylkääminen tällaisessa tilanteessa ei mielestäni noudata perustuslain säännöksiä kansalaisten henkilökohtaisen turvallisuuden ja kotirauhan takaamisesta. Riistakeskuksen tulisi jatkossa arvioida huolellisemmin poikkeuslupien myöntämisen tarpeellisuus, jotta kansalaisten perusoikeudet voidaan turvata.

________________________

Ari Tornainen, KESK
– Kyllä susikantaa pitää vähentää.

Nykyinen susikanta rajoittaa ja vaarantaa metsästyskoiraharrastusta ja -toimintaa jo liian paljon useassa osassa Suomessa. Olen tehnyt myös asiaan liittyvän kirjallisen kysymyksen eduskunnassa. Riistanhoitoyhdistykset, metsästysseurat ja metsästäjät ovat parhaita riistakannan hoitajia ja asiantuntijoita omalla alueellaan. Tässäkin asiassa tarvitaan tervettä ”maalaisjärkeä”, eikä ylhäältä ohjattua byrokratiaa.

________________________

Inkeri Kerola, KESK
– Kyllä

Arkipäivän kertomukset eri puolilta Suomea vahvistavat kantani asiaan.

________________________

Eero Suutari, KOK
– Kyllä

Kainuussa susien määrä on suurinta koko Suomessa. Asuntojen piha-alueilla vierailevien susien tappamia metsäsätyskoiria alkaa olla jo kymmeniä vuodessa. Susi on kannanhoidollisten kaatolupien puuttumisten vuoksi lakannut pelkäämästä ihmisiä. Susi hyötyisi eniten siitä, että sen vaellus/asuma-alue sijaitsisi mahdollisimman kaukana asutuksesta. Tämä onnistuu vain siten, että susi vaistomaisesti pelkää ihmistä ja siirtyy kauemmas asutuksista. Siksi kannahoidollisten kaatolupien lisäksi pihoissa vierailevien häirikkösusien kaatolupa pitäisi saada nopeasti häiriötapahtuman seurauksena. On myös olemassa epäilys siitä, että osa Suomessa vaetelevista susista olisi koirasusia. Ne on syytä kaataa normaalin kannanhoitokaatolupien ja pihasusien lisäksi.

________________________

Jari Leppä, KESK
– Kyllä

Susien määrä tulee mitoittaa niin, ettei niistä aiheudu vaaraa eikä kohtuuttomia vahinkoja. Maaseudulla on oltava mahdollisuus asua, harjoittaa elinkeinoja ja harrastaa metsästystä turvallisesti, ilman että suurpedot aiheuttavat ongelmia. Susikannan määrittelyssä on saatava käyttöön nykyistä luotettavammat laskentametodit. Jokaista susilaumaa kohti on ainakin kerran vuodessa järjestettävä jahti ja vähintään yksi kaatolupa, jotta niiden luontainen arkuus säilyy. Lisäksi häirikköyksilöiden poistoon on luvat saatava nopeasti ja joustavasti. Koirasudet on pystyttävä poistamaan tehokkaasti.

________________________

Jari Lindström, PS
– Kyllä

Susien määrää on syytä säädellä lain suomissa rajoissa ja lain edellyttämällä tavalla, jotta metsästäjät ja ammatinharjoittajat voivat harjoittaa toimintaansa turvallisesti.

________________________

Ari Jalonen, PS
– sudenhoitosuunnitelman järjettömyydestä

Sudet ovat lisääntyneet viime aikoina huomattavasti, levinneet lähelle asutusalueita ja rohkaistuneet ihmisen lähelle. Sopivalla metsästämisellä tilanne palautuisi. Metsästäjänä ja luontoa arvostavana kuitenkin totean sudenkin kuuluvan Suomen luontoon. Tasapainoa on kuitenkin korjattava ja susi on saatava pelkäämään jälleen ihmistä, eikä päinvastoin.

________________________

Pekka Ravi, KOK
– Susi kuuluu suomalaiseen luontoon, mutta kantaa on nykyistä tehokkaammin ja aluellisesti kohdistetummin säädeltävä ja häirikkösudet poistettava, jotta ei vaaranneta esimerkiksi lasten ja kotieläinten turvallisuutta. Susitihentymäalueilla metsästyskoiraharrastus, koirien kouluttaminen ja harjoittaminen sekä niiden kanssa metsästäminen, on todella vaarantunut ja jopa estynyt. Tällaiseen tilanteeseen on saatava muutos.

Valitettavasti on niin, että susialueilla asuvat ihmiset ovat kokeneet, ettei heillä ole riittävästi keinoja puuttua ongelmia aiheuttaviin susiin. On ilmennyt epäluottamusta susien määrän arviointiin ja susipolitiikan tavoitteisiin.

Susitilanteen seuraaminen ja haittojen poistaminen helpottui, kun valtakunnallinen sudenhoitosuunnitelma laadittiin. Tavoitteena on huomioida sudensuojelu ja susialueilla asuvien ihmisten tarpeet. Nyt sallitaan myös suden kannanhoidollinen metsästys.
Tällöin on kiinnitettävä huomiota kaatolupien riittävään määrään ja niiden oikeaan alueelliseen kohdentamiseen. Susialueilla asuvien ja toimivien ihmisten tulee mielestäni nykyistä enemmän ja paremmin päästä osallistumaan sutta koskevaan suunnitteluun.

Metsästyskoiraharrastuksen edellytykset on turvattava kaikkialla Suomessa, myös susitihentymäalueilla. Tässä suhteessa yhdyn täysin Suomen Kennelliiton susipolitiikkaa koskevan lausunnon linjauksiin ja toimenpide-esityksiin.

________________________

Ismo Soukola, PS
– Kyllä, susikantaa tulee säännöstellä

Susi ei ole uhanalainen laji, ei Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa. Metsästäjät pystyvät vastuulliseen kannanhoitoon, samoin kuin ovat pystyneet mm. hirvikantojen säätelyyn.
Saattaahan se olla jonkun luonnonsuojelijan mielestä raakaa, kun kantojen säätely toteutetaan metsästämällä, mutta mistä löytyvät varat kattamaan esimerkiksi susien siirroista aiheutuvia kustannuksia?

________________________

Markku Eestilä, KOK
– Kyllä

Oma linjani maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä ja aktiivisena koiran kanssa metsästäjänä on ollut koko ajan selvä: susia on monin paikoin liikaa ja niitä on metsästettävä. Tämä on kahdesta syystä tärkeää. Susien luontaista arkuutta on pidettävä metsästyksen avulla yllä ja samalla turvattava ihmisten oikeus harjoittaa perinteistä koiran avulla tapahtuvaa metsästystä ilman jatkuvaa pelkoa koiran menettämisestä.

________________________

Seppo Kääriäinen, KESK
– Kyllä

On perusteltua järjestää jahti per susilauma ja huolehtia tiukasti häirikkösusien poistamisesta. Poistamisella vähennetään mm. tuotantoeläin- ja koiravahinkoja sekä maaseutuihmisten pelkoa.

________________________

Arto Satonen, KOK
– Susikantaa tulee säännellä

On sekä ihmisten että susien etu, että etteivät sudet tule liian lähelle ihmisasutusta. Tämä hoituu parhaiten sääntelemällä susikantaa siten, että niiden luontainen ihmisten välttely säilyy ja ne pysyvät metsissä asutuksen ulkopuolelle.

________________________

Pentti Oinonen, PS
– Olen samaa mieltä

Viranomaiset sekä ministeriö on päästänyt susi kannan liian suureksi luonnon/eläin suojelija hörhöjen painostuksen alla. Susi kannastamme pitää vähentää ainakin tuo sata sutta koska siltikkään kanta ei mene liian pieneksi koska Itä rajan takaa niitä juosta jolkottelee lähes joka päivä lisää.

Omaisuutensa suojelemiseksi ja perheensä turvallisuuden takaamiseksi häirikkösusien/koirantappaja sekä pihasusien lopettamisesta on tehtävä jokamiehen metsästys oikeus. Kun susi on joko tappanut tai vahingoittanut metsästyskoiraa on lupa suden tappamiseen saatava nopeasti esimerkiksi niin että lähin poliisipartio käy mahdollisimman nopeasti paikalla toteamassa tilanteen ja antaa heti tappoluvan. Näin saadaan pitkittyneet kaatolupa prosessit loppumaan.

Korpien kasvatti/Erämies
Pentti Oinonen
kansanedustaja/p-savo

________________________

Elsi Katainen, KESK
– Kyllä

On aivan järjetöntä, että susia suojellaan ihmisten turvallisuuden, metsästysharrastuksen ja maaseutuelinkeinojen mielekkyden kustannuksella. Susien kaatolupia pitää saada muillekin kuin vahinkosusille kannanhoidollisin perustein ja alueiden ihmisten paikallista tietoa ja asiantuntemusta on kunnioitettava.

Lupamenettelyn on oltava nopeampaa ja joustavampaa. Ministeriöstä käsin ei voida tietää alueiden petotilannetta tai häirikköyksilöiden liikkeitä. Metsästäjät osaavat arvioida tilanteen maalaisjärjellä ja hoitaa asian vastuullisella tavalla. Susien paikka on metsässä, sopivalla metsästyksellä terve arkuus ja sopiva kanta säilyvät.

________________________

Timo V. Korhonen, KESK
– Ehdottomasti samaa mieltä. Kyllä!

Suomessa on alueita, joissa susikanta on kohtuuttoman suuri, kuten mm. Kainuu. Ei voi olla oikein, että ihmiset joutuvat pelkäämään mm. elinkeinonsa, lasten turvallisuuden ja metsästysharrastuksensa (koulutetut metsästyskoirat) puolesta ylisuuren petokannan takia. Kaatolupajärjestelyt on saatava nopeammiksi ja joustavammiksi!

________________________

Katja Taimela, SDP
– Kyllä

Ihmisten pitää voida elää ja asua turvallisesti pelkäämättä petoeläimiä. Petoeläimet eivät kuulu kotien pihapiiriin, eivätkä lasten koulureiteille.

________________________

Kalle Jokinen, KOK
– Kyllä

Susikantaa on rajoitettava metsästämällä, jotta sudet eivät leviä laajaksi ongelmaksi ihmisille ja kotieläimille. Metsästys estää luontaisella tavalla sutta ”kesyyntymästä” ihmisasutuksen lähistölle.

________________________

Timo Heinonen, KOK
– että susia pitää vähentää

On tärkeää pitää susikanta sellaisena, että sudet jättävät asutuksen ja kotieläimet rauhaan. Yksikin menetetty ajokoira tai muu lemmikki on liikaa ja tiedän ystävä ja tuttavapiiristä tapauksia joissa susi on vienyt lampaita ja muita kotieläimiä.

Susikantaa siis tulee harventaa ja huolehtia siitä, että susien luontainen arkuus ihmisiä ja asutusta kohtaan säilyyn. Se on onnistuu mm. lisäämällä metsästystä laumoihin. Myös ilveskantaa pitää harventaa.

Ja olen varma, että tämänkin jälkeen susille ja muille suurpedoille maassamme jää elintilaa. Mutta nyt tilanne on se, että pihat ja koulutiet ovat jo liian tuttuja susillekin. Puhumattakaan kotieläimistä ja lampaista ja muista.

Itse uskon, että reilu kannansääntely myös lisää luottamusta petopolitiikkaamme muutenkin. Maatalousministeri Petteri Orpo on jo aloittanut työn susien määrän pienentämiseksi ja tätä tulee määrätietoisesti jatkaa.

_______________________________________________

Tämän tiedotteen antoi 8.2.2015 (sivu päivitetty)

METSÄSTYSKOIRAHARRASTAJAT RY
http://metsastyskoiraharrastajat.nettisivu.org/